Grashofin luku kuvaa virtaavan aineen nostevoiman suhdetta siihen vaikuttaviin kitkavoimiin. Nostevoima johtuu aineen tiheyseroista (ks. konvektio). Grashofin luku liittyy lämmönsiirtoon vapaassa konvektiossa ja määritellään pystypinnalle yhtälöllä:
Karakteristinen mitta L voi vaihtua tapauskohtaisesti johtuen ongelman geometriasta. Esimerkiksi vapaan konvektion lämmönsiirtymiselle sylinterin ympärillä käytetään pituusmitan L sijasta sylinterin halkaisijaa D. Grashofin luvun voidaan ajatella tarkoittavan vapaan virtauksen Reynoldsin lukua.
Grashofin lukua käytetään myös aineensiirto-opissa, jolloin yhtälössä lämpötilat korvataan aineen konsentraatioilla. Grashofin luku on nimetty saksalaisen insinöörin, Franz Grashofin, mukaan.